Työryhmän esittely: Laura Ikonen

Laura Ikonen

Milloin aloitit kanteleensoiton ja missä vaiheessa opintoja olet nyt?
- Aloitin soittamisen tarhatädin johdolla Kannelmäessä kantelemuskarissa noin 5-vuotiaana. Tarhatäti oli sanonut vanhemmilleni, että voisin aloittaa kanteleensoittoharrastuksen. Ilmeisesti hän näki minussa jotain potentiaalia musiikin parissa! Opinnot jatkuivat Luoteis-Helsingin musiikkiopistoon, jossa opiskelin kanteleensoittoa Maarit Aarvalan johdolla. Musiikkiopistossa liityin myös LuoMuKanteleet-yhtyeeseen joka toimii edelleen! Sibelius-lukiosta valmistuttuani muutin Kokkolaan opiskelemaan kansanmusiikkia, ja valmistuin musiikkipedagogiksi (amk) sieltä vuonna 2013. Tällä hetkellä opiskelen toista vuotta Sibelius-Akatemiassa kansanmusiikin maisteriopintoja ja teen myös kanteleensoitonopettajan töitä Keski-Pohjanmaan konservatoriossa.

Mikä on erikoisin paikka jossa olet soittanut kanteletta?
- Nyt juuri en kyllä keksi mitään hirveän erikoista paikkaa. Mieleenpainuvimmat paikat ovat ainakin yleensä olleet ulkona - esim. kesäpäivänä mökillä laiturin nokassa harjoitellessa!

Mikä inspiroi juuri nyt?
- Juuri nyt erityisesti joulu: joululaulut, niiden soitto ja laulu, kynttilän valossa tunnelmointi ja yleinen hyvä joulufiilis! Yleisemmin koko syksynä on inspiroinut elektroninen musiikki, syvät bassoäänet ja eri efektien toteutus kanteleella akustisesti.

Mikä tykkäät tehdä vapaa-ajalla?
- Vapaa-ajalla tykkään rentoutua kuuntelemalla musiikkia, tekemällä ruokaa ja olemalla ystävien ja perheen kanssa. Jos on enemmän aikaa, on kivaa kierrellä kirppareita, käydä ulkona tai matkustaa kylään kauempana asuvien kavereiden luokse. Joulunaikaan usein vapaailtaan kuuluu jouluradion pauhaus, kynttilät, korttien tai lahjojen askartelu ja lämmin glögi. 

Ajatuksia projektista
- Näkökulmien laajentaminen ja perehtyminen etenkin uuteen lyhyensivunsoiton ohjelmistoon on kiehtovaa! Jännä nähdä minkälainen konsertti helmikuussa koittaa!

Työryhmän esittely: Jutta Rahmel

Jutta Rahmel

Milloin aloitit kanteleensoiton ja missä vaiheessa opintoja olet nyt?

- Aloitin kanteleensoiton 5-vuotiaana Musiikkiopisto Juvenaliassa Espoossa. Soitin heti alusta lähtien kansanmusiikkia kanteleopettajani Sanna Huntuksen johdolla. Iän karttuessa myös kanteleiden kielimäärät kasvoivat; nykyään soitan kaikenkokoisia kanteleita 5-kielisestä 39-kieliseen koneistokanteleeseen. Olen soittanut pienestä lähtien isoa kanteletta pitkältä sivulta, ja oikeastaan vasta myöhemmin ammattiopinnoissani opetellut soittamaan lyhyeltä sivulta Perhonjokilaakson soittotyyliin mestaripelimanni Erkki Lassilan kanssa, opiskellessani lukion jälkeen Kokkolassa.

 Vuoden Kokkolassa opiskelun jälkeen hain ja pääsin opiskelemaan vuonna 2011 Helsinkiin Sibelius-Akatemiaan kansanmusiikin aineryhmään kanteleensoittoa ja sillä tiellä olen edelleen. Tarkoituksenani on valmistua keväällä 2017 musiikin maisteriksi. 

Mikä on erikoisin paikka jossa olet soittanut kanteletta?

- Erikoisin paikka missä olen soittanut kanteletta on varmaankin reikäinen lato, jossa soitimme yhtyeeni Kardemimmien kanssa joskus kymmenisen vuotta sitten Ilomantsin Mekrijärvellä. Lattia oli epätasaista heinikkoa ja tietenkin keikkamme aikana alkoi sataa vettä, joten huokoinen ja täynnä reikiä ollut ladon katto alkoi vuotaa vettä kanteleidemme päälle. Soitimme pokerinaamoillamme ilmekään värähtämättä keikan loppuun, ja vasta sitten kauhistelimme ja oikeasti huomasimme veden määrän kanteleillamme. Onneksi soittimillemme ei käynyt mitään, saimme vedet kuivattua. Keikan aikana veden tippumisen lisäksi kaiken kruunasi jalkojamme kiusanneet innokkaat hyttyset. Eli pokerinaamoissamme saattoi joskus tapahtua pieni nykäys tai irvistys kun hyttynen pisti paljaaseen sääreen.

Mikä inspiroi juuri nyt?

- Juuri nyt minua inspiroivat lumi ja talvi, live-elektroniikka ja sen yhdistäminen kanteleeseen sekä säveltäminen ja sovittaminen isommille (ja erilaisille instrumentaatioille) kokoonpanoille (joissa on toki kantele mukana ;))

Mikä tykkäät tehdä vapaa-ajalla?

- Vapaa-ajalla teen asioita, jotka rentouttavat minua. Tykkään tehdä ruokaa ja ylipäätään syödä hyvin. Käyn myös joskus keikoilla ja konserteissa, ja kuuntelen muutenkin vapaa-ajallani musiikkia, sekä tapaan ystäviä.

Ajatuksia projektista

- Minua innostaa säveltäminen lyhyelle sivulle, koska en ole sitä koskaan tehnyt. Minua kiinnostaa löytää lyhyen sivun eri soittotekniikat ja -tavat ja ymmärtää miten ne eroavat pitkän sivun samanmoisista. Siksi tämä projekti on mielenkiintoinen.

Improvisaatioita videolla

Kaksi työryhmäläisten improvisaatiota Anskun vetämältä kerralta – ne saivat inspiraationsa videolla näkyvistä maalauksista.

Työryhmän esittely: Hanna Ryynänen

Hanna Ryynänen

Milloin aloitit kanteleensoiton ja missä vaiheessa opintoja olet nyt?

- Aloitin kanteleensoiton kahdeksanvuotiaana aikalailla sattumalta. Halusin alkaa soittaa jotakin soitinta ja äitini tunsi erään kanteleensoitonopettajan, josta tulikin ensimmäinen opettajani. Sittemmin tämä onnekas sattuma on johdattanut minut vuosia myöhemmin opiskelemaan Taideyliopistoon, jossa aloitin opintoni tänä syksynä.

Mikä on erikoisin paikka jossa olet soittanut kanteletta?

- Opiskellessani Ruotsissa teimme yhteistyönä näyttelijälinjan opiskelijoiden kanssa poikkitaiteellisen esityksen, jonka tapahtumapaikkana oli pilkkopimeä studiohuone. Esitimme viulistiystäväni kanssa improvisatorista musiikkia vailla minkäänlaista valaistusta: siinä tilanteessa oli vain luotettava siihen, että sormet löytävät oikeat paikkansa, sillä kieliä ei voinut nähdä laisinkaan. Kyseinen projekti oli todella hieno kokemus.

Mikä inspiroi juuri nyt?

- Tällä hetkellä minua inspiroi syksy kaikkine väreineen ja tunnelmallisine iltoineen. Luonto on minulle myös tärkeä inspiraationlähde: pitkän metsäkävelyn jälkeen esimerkiksi säveltäminen tuntuu todella ihanalta ja hedelmälliseltä. Tänä syksynä olen myös kuunnellut huomattavasti aiempaa enemmän klassista musiikkia, mikä on tuntunut todella innoittavalta. 

Mikä tykkäät tehdä vapaa-ajalla?

- Vapaa-ajallani käyn konserteissa ja museoissa sekä tapaan ystäviäni ja perhettäni. Lisäksi harrastan käsitöiden tekemistä ja tällä hetkellä minulla onkin puikoilla valmistumassa monet joululahjat! 

Ajatuksia projektista

”Väärinpäin”-projektissamme on alusta saakka ollut hyvä tunnelma ja tekemisen meininki. Perhonjokilaakson soittoperinteeseen painottuvilla tapaamiskerroillamme pääsemme porukalla soittamaan mahtavia pelimannibiisejä ja yhtyeen soundi on todella kiinnostava, uusi ja vanha samanaikaisesti! Säveltämiseen painottuvilla tapaamisilla olemme puolestamme päässeet tutkimaan aivan uusia puolia kanteleistamme ja löytäneet todella mielenkiintoisia äänimaailmoja. Kuinka paljon soittimen sointiin voikaan vaikuttaa se, miten päin sitä soittaa! Odotan innoissani helmikuun konserttiamme, mutta ennen kaikkea tätä matkaa, jonka käymme konserttia valmistellessamme.

Loka- ja marraskuun soitoista

Lokakuussa Anna-Karin Korhonen eli Ansku pisti työryhmän improvisoimaan ja haastoi samalla miettimään viritysasioita – kokeilimme mm. vääntää kanteleidemme koneistot mitä erikoisimpiin virityksiin ja soittaa yhtä aikaa eri sävellajeista. Avasi kyllä korvat! Tämä pohjustaa omiin sävellyksiin ja sävelkielen vapauteen, saa oikeasti tehdä mitä vaan ja hyötyä samalla siitä että on niin monta kanteletta käytettävissä.

Kuun lopussa oli perinteen vuoro, jolloin soitimme pelimannimeiningillä Ravimarssia, Väinö Nyykoortin polkkaa sekä Toivo Alaspään sävellystä Aamu tunturissa. Yhteissoiton lisäksi työryhmä jakaantui pareihin ja ensi kerralla puretaan kuuntelutehtävän tulokset. Analysoitavaksi annettiin eri tanssilajeja: polkkaa, jenkkaa, valssia ja masurkkaa. Mielenkiintoista päästä keskustelemaan svengiasioista!

Viime perjantaiaamuna jatkoimme Anskun kanssa improvisoinnilla. Saimme kuulla todella hienoja improja! Tässä kuvia:

Kanteleet väärinpäin!

Jutta, Irina ja Hanna valmistautumassa yhteiseen improvisaatioon.

Ansku antoi inspiraatiokuvan, Laura ja Tiina improsivat.

Työryhmän esittely: Sanni Virta

Sanni Virta

Milloin aloitit kanteleensoiton ja missä vaiheessa opintoja olet nyt?

- Aloitin kanteleensoiton muskarissa noin 3-vuotiaana. Siellä soitin viisikielistä kanteletta. Minusta tuntui vahvasti, että kantele on minun soittimeni, ja halusin jatkaa sen soittamista. Pääsin Espoon musiikkiopiston oppilaaksi, ja siirryin konserttikanteleeseen, joka on nykyään pääsoittimeni. Nyt opiskelen Sibelius-Akatemiassa kansanmusiikin aineryhmässä toista vuotta. Opiskelemaan pääseminen oli suuri unelma, ja iloitsen opiskelustani joka päivä!

Mikä on erikoisin paikka jossa olet soittanut kanteletta?

- Ehkä erikoisin, mutta myös yksi hienoimmista paikoista, joissa olen kanteletta soittanut on viime kesän keikkapaikka Helsingin Mustasaaressa. Se oli vanhan venevajan laituri, jonne saaren lampaat olisivat halunneet tulla. Laitoimme niille kuitenkin esteitä, sillä lampaat lavalla olisivat aiheuttaneet ehkä turhaa hämmennystä. Kanteletta, ainakaan konserttikanteletta, en ole tullut ottaneeksi mukaan kovin erikoisiin paikkoihin, sillä se ei ole kovin kevyt tai kätevä soitin ottaa mukaan.

Mikä inspiroi juuri nyt?

- Minua inspiroi tällä hetkellä kanteleensoiton vanha perinne 1900-luvun alusta. Opiskelen sitä tänä vuonna. On mielenkiintoista tutkia, miten kanteletta on soitettu sellaisina aikoina, joista ei ole paljoa tietoa tai äänitteitä. Minua inspiroi aina myös säveltäminen; pidän omien kappaleiden tekemisestä paljon!

Mikä tykkäät tehdä vapaa-ajalla?

- Vapaa-ajalla olen ystävieni ja perheeni kanssa. Soitan myös vapaa-ajallani omissa kokoonpanoissani ja sävellän. Käyn konserteissa ja katsomassa erilaisia esityksiä, se on inspiroivaa ja ihanaa!

Ajatuksia projektista
- Odotan innolla ”Väärinpäin” –projektin tuomia asioita, on hienoa oppia kantelepelimannien ohjelmistoa, päästä itse säveltämään sekä ylipäätään vahvistaa lyhyeltä sivulta soittamisen taitoa. Pitkä sivu on ehdottomasti minun sivuni, mutta olen soittanut myös lyhyeltä sivulta opintojeni aikana. Tavoitteeni projektin perinnemusiikkiosiossa on oman sisäisen kantelepelimannin vahvistaminen. Haluan saada omaan soittooni samaa rempseää ja rytmikästä soittotapaa, kielten lyömistekniikkaa kuin Perhonjokilaakson kantelepelimanneilla. Soiton ilo ja hyvä meininki ovat mielestäni myös tärkeitä asioita, jotka välittyvät heidän soitostaan. 

On hauskaa päästä kokeilemaan myös säveltämistä lyhyeltä sivulta. Kanteleesta löytää varmasti jotain uutta, kun se yksinkertaisesti on eri päin kuin yleensä. Olisi hienoa laajentaa omaa sävelkieltä ja löytää oma tyyli lyhyelle sivulle säveltämisessä, ja uskon sen olevan mahdollista tämän projektin aikana. Odotan myös tulevaa konserttiamme, hyvän porukan ja mielenkiintoisen aiheen ansiosta siitä tulee varmasti hyvä!

Kuulumisia

Koska helmikuisessa konsertissa uusi musiikki ja perinne kulkevat rinnakkain, kokoontumisissa pidämme joka toinen kerta perinnepitoisen tunnin ja joka toinen kerta keskitymme omiin sävellyksiin ja sovituksiin. 

Työryhmäläisiä näyttelijä Elina Stirkkisen kanssa

Syyskuussa näyttelijä Elina Stirkkinen tuli vetämään työryhmälle improvisaatioharjoituksia, mikä antoi hyvän lähtölaukauksen uuden luomiseen. Jatkamme aiheesta tulevana perjantaina Anna-Karin Korhosen johdolla – hän toimii vastuuopettajana projektin sävellyspuolella. Perinnetunneista ovat vastuussa Pauliina Syrjälä ja Maija Pokela, ja lokakuun alussa pidettiin ensimmäinen tunti perinteen parissa. Oli niin kivaa! Soitimme Ravimarssia (säv. Veikko Kalliokoski) ja Väinö Nyykoortin polkkaa (säv. trad., soittanut Toivo Venetjoki). Kuuntelimme pelimannien versiot nauhalta ja pohdimme miten saamme toteutettua tiettyjä teknisiä asioita mahdollisimman autenttisesti – kuten Venetjoen soittaman polkan bassokuviot, Venetjoki kun soitti niin kutsutuilla alennetuilla bassoilla ja suurimmalla osalla meistä on diatoninen bassopuoli kanteleessaan. Mielenkiintoisia kysymyksiä, joita pääsemme ratkomaan projektin edetessä!

Keitä tähän työryhmään sitten oikein kuuluu? Se koostuu Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmän kanteleensoittajista, ja ensimmäinen työryhmäläisen esittely on tulossa tänne ensi viikolla!

P.S. Sekä Ravimarssin että Väinö Nyykoortin polkan äänitteet vuodelta 1975 löytyvät Hannu Sahan Kansanmusiikin tyyli ja muuntelu –väitöskirjan liitelevyltä nimeltä Kantelemusiikkia Perhonjokilaaksosta. Siinä on kattava kokoelma keskeisimpien kantelepelimannien soitteita vuosilta 1935–1983.

Yhteiskappale

Työryhmä kokoontui eilen Musiikkitalon 7. kerroksessa ensimmäistä kertaa soittiminensa, jee! Kävimme läpi yhteiskappaletta, johon tulee sitten helmikuun konsertissa muutamia musiikkiopistojen oppilaita mukaan soittamaan. Yhteiskappale on triolipolska nimeltään Sivullinen, jossa on kaikentasoisille soittajille sopivat stemmat. Nuotissa on kaikki stemmat kirjoitettuna, sovituksesta lisää myöhemmin!

SoundCloudista voi laittaa soimaan yhteiskappaleen demon:

https://soundcloud.com/lyhytsivuhaaste

Sivullinen -kappaleen koko nuotti löytyy Dropbox-kansiosta, johon päivittyy materiaalia projektin edetessä. Sieltä saa ladattua nuotteja ja kuunneltua äänitteitä. Linkki Dropbox-kansioon löytyy täältä!

Tule mukaan lyhytsivuhaasteeseen!

Syyskuu lähenee – projekti on käynnistymässä jo hyvää vauhtia. On siis aika heittää lyhytsivuhaaste kaikille ison kanteleen soittajille!

Tässä haasteen tiedote, jota saa mieluusti jakaa kantelekollegoille ympäri maan:

Laitathan postia osoitteeseen lyhytsivuhaaste@gmail.com, jos tarvitset tiedotteen hyvälaatuisessa pdf-muodossa!

Tervetuloa!

"Väärinpäin" – Uutta ja vanhaa Perhonjokilaakson kanteleperinteen pohjalta

Nykypelimannit kohtaavat Perhonjokilaakson kanteleperinteen! Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmän kanteleensoittajat uppoutuvat vanhojen pelimannien soittotyyleihin sekä säveltävät omaa musiikkia, jota esitetään erilaisissa kokoonpanoissa.

Perhonjokilaakson soittotyyli, jossa isoa kanteletta soitetaan lyhimmät kielet soittajaa lähinnä, on katoamassa olevaa perinnettä. Valtaosa soittaa pitkältä sivulta, jolloin bassokieli on soittajaa lähinnä. Tästä tulee nimitys "väärinpäin" – lyhyeltä sivulta soittava saa usein kuulla, että miksi soittaa kanteletta väärinpäin.

Kansanmusiikin aineryhmän kanteleopiskelijat ja -opettajat haluavat nostaa esiin tätä soittotapaa. Projekti käynnistyy syyskuussa 2015, jolloin tutkimus- ja sävellystyö alkaa. Loppuhuipennus koittaa helmikuussa 2016, kun perinteiset kappaleet ja uudet sävellykset esitetään konsertissa koko työryhmän voimin.